Make your own free website on Tripod.com
 
Egyptin Jumalia
Amon

Oinaanpäinen egyptiläinen jumala, josta tuli kansallisjumala 1500-luvulla ekr. Hänet kuvataan usein mieheksi, jolla on päässään kahden kookkaan sulan koristama päähine. Amonin nimi tarkoittanee täydellistä olentoa. Toisen esikristillisen vuosituhannen alussa Amon oli yksi kahdeksasta jumaluudesta Ylä-Egyptin kaupungin Hermopoliin kosmologiassa. Kahdennentoista dynastian faraot aikoivat hänestä kansallisjumalaansa, mutta tämän hankeen kaatoivat dynastian luhistuminen ja Egyptissä vallinnut anarkian kausi. Noihin aikoihin hyksot valloittivat Ala-Egyptin ja maa jakautui kahtia. Amonin valtakausi alkoi vasta, kun kahdeksannentoista dynastian faaraot olivat karkottaneet länsiaasialaiset valloittajat 1576 eKr. ja panneet Palestiinassa ja Syyriassa toimeen valloitusten sarjan.

Todennäköisesti Amon piti alunperin vallassaan ilmaa tai tuulta. Myöhemmin hän hankki itselleen hedelmällisyyden voimat, jotka olivat Minin, sadon jumalan, hallussa. Kansallisjumalana Amon oli auringon jumalan Ran, Egyptin jumalista tärkeimmän, kilpailija. Näiden kahden jumalaolennon pyrkimysten yhteensovittamiseksi heidät sulautettiin yhdeksi hahmoksi, Amon-Raksi. Tätä valtakunnan uutta jumalaa palvottiin jumalten kuninkaana, maailmankaikkeuden luojana ja faraoiden isänä. Amon-Rata kunnioitettiin myös faaraoiden oppaana heidän ollessaan sotatantereella.

Kun vuonna 1286 eKr. käydyssä Kadešin taistelussa heettien sotavaunuosastot lähes löivät Ramses II:n sotajoukot, Amon-Ran uskotaan lohduttaneen kovan paineen alla ollutta faraota sanomalla: Eteenpäin! Isäsi on kanssasi. Väkevä käteni surmaa satatuhatta miestä. Kreikkalaiset samastivat Amonin Zeukseen ja kysyivät neuvoa hänen oraakkeliltaan, joka oleskeli Siwassa, keskellä Libyan autiomaata. Kreikkalaiset sankarit Perseus ja Herakles kävivät autiomaan temppelissä, samoin Aleksanteri Suuri, joka vuonna 332 eKr. kesti monta päivää jatkuneen hiekkamyrskyn voidakseen kysyä neuvoa oraakkelilta. Saipa Aleksanteri kuulla minkälaisen ennustuksen hyvänsä, ainoat tiedot jotka hän suostui paljastamaan koskivat hänen omaa syntyperäänsä. Muinaisten faraoiden tapaan myös hänet julistettiin Amonin tai Zeuksen pojaksi.

Anubis

Sakaalipäinen hautojen vartijajumala Egyptin jumalaistarustossa. Joskus hänet kuvattiin myös mustaksi villikoiraksi. Anubis yhdistettiin balsamointitaitoon, jota pidettiin olennaisen tärkeänä kuolemanjälkeisessä elämässä. Anubis on egyptiläisen jumalan Anepun kreikkalainen nimi.

Anubiksen äiti oli Nefthys, joka petkutti Osiriksen lahjoittamaan hänelle pojan, koska hänellä ei ollut yhtään lasta pahan aviomiehensä Sethin, Osiriksen veljen, kanssa. Seth kuitenkin vihasi Osirista kiihkeästi ja olisi vahingoittanut Anubista tämän synnyttyä. Suojellakseen poikaansa Nefthys kätki hänet Niilin suiston rämeikköön. Isis, Osiriksen vaimo, löysi Anubiksen ja otti hänet lapsekseen. Aikuiseksi tultuaan Anubis palkitsi hänet ryhtymällä hänen suojelijakseen.

Kun Seth tappoi Osiriksen, Anubis balsamoi ruumiin ja toimitti hautajaismenot. Sitä pidettiin ensimmäisenä hautaamisena, ja siitä tuli sittemmin hautajaisriittien perusta.

Ennen kuin Osiriksesta tuli kuolleiden pääjumala, Anubis oli tärkein jumala, jolle rukoukset kohdistettiin hautajaisissa. Sen jälkeen kun Osiriksesta tuli merkittävämpi, Anubiksesta tuli manalan vartija, joka johdatti vastasaapuneet vainajat tuomion saliin. Siellä hän avusti jumalallista kirjuria Thotia, joka punnitsi vainajan sydämen vaakakupissa. Sen toisessa päässä oli totuudensulka jumalatar Maatin hahmossa. Punnitsemisen jälkeen vainajan sielu saatettiin Osiriksen eteen. Hautaan liittyviä muita jumalia olivat koiranhahmoiset Khenti-Amentiu ja Wepwawet.

Hathor

Lehmäjumalatar ja taivaan ja hedelmällisyyden jumalatar muinaisessa Egyptissä. Hänet kuvattiin lehmäksi, lehmänpäiseksi naiseksi tai naiseksi, jolla oli lehmän sarvet ja auringonkehrä pään yllä. Joskus Hathor otti Isiksen hahmon. Hathorin nimi merkitsee Horuksen asumusta. Horus oli manalan jumalan Osiriksen poika, ja Hathoria pidettiin hänen vaimonaan tai, kun hänet samastettiin Isikseen, hänen äitinään. Myytti kertoo, että Hathorin poika katkaisi vihoissaan äidiltään kaulan, jonka tilalle pantiin lehmän pää Hathor on saattanut olla auringon jumalan Ran tytär. Monen myytin mukaan Ra on ilmeisesti luottanut tyttärensä sokeaan tottelevaisuuteen.

Kerran kun ihmiset rohkenivat esittää, että Ra oli jo ohittanut parhaat aikansa, hän kutsui jumalten kokouksen koolle ja ilmoitti aikovansa tuhota ne, jotka olivat puhuneet niin epäkunnioittavasti. Ra lähetti silmänsä Hathorin hahmossa kylvämään tuhoa maan päälle. Hathor oli hyvin tehokas, ja Ra ymmärsi, että ellei hän keskeyttäisi tuhoamista, mikään ei säästyisi verikylvyltä. Harhauttaakseen Hathorin Ra valutti pelloille punaisella okralla (joissakin versioissa granaattiomenan mehulla) värjättyä olutta. Hathor luuli sitä vereksi ja joi ahneesti ja humaltui. Siten ihmiskunta säästyi.

Hathorin suosio selittyy enimmäkseen hänen asemastaan rakkauden jumalattarena. Hänet yhdistettiin myös musiikkiin ja tanssiin, ja hänen kannattajansa peittivät itsensä kukkasilla palvontamenoissa. Isiksen hahmossa Hathor oli myös hautojien suojelijatar. Hän piteli niitä tikkaita, joita pitkin ansioituneet vainajat kiipesivät taivaaseen. Uskomuksen mukaan Hathor laskeutui pyhästä puustaan, sykomorista, antamaan kuolleille leipää ja vettä heidän saapuessaan manalaan. Hathorin palvonta levisi laajalle. Länsiseemiläiset samastivat hänet Baalatiin, Baalin vaimoon, kreikkalaiset taas Afroditeen. Isiksenä hän oli babylonialaisten jumalattaren Ištarin, sumerialaisen jumalattaren Inannan ja fryygialaisen Kybelen vastine.

Horus

Muinaisegyptiläinen haukanpäinen auringon jumala. Horuksen uskottiin olevan läsnä faraoiden kruunajaisissa, ja hän oli yhteydessä heihin myös heidän elinaikanaan. Kuoleman jälkeen Egyptin hallitsijat muuttuivat Horuksen isäksi, manalan jumalaksi Osirikseksi.Horuksen äiti oli Isis, Osiriksen sisar ja vaimo. Horus hedelmöitettiin taikakeinoin. Eräs myytti kertoo, että kun Seth oli tappanut veljensä Osiriksen, Isis lähti etsimään miehensä ruumista ja löysi sen joen suulta rämeiltä. Isis istui ruumiin päällä lämmittäen sitä niin, että Osiriksen seksuaaliset halut heräsivät ja hän saattoi Isiksen raskaaksi. tavalla Horus siitettiin.

Horus kasvoi rämeillä hyvin piilossa. Mutta kun hän saavutti miehuuden, hän päätti kostaa isänsä kuoleman, mistä seurasi useita Sethin kanssa käytyjä taisteluja. Niiden päätyttyä Seth oli sokaissut Horuksen toisen silmän ja Horus oli surmannut Sethin. Jumalat lausuivat tuomionaan, että Horus oli saavuttanut kunniallisen voiton, ja hänelle annettiin Egyptin valtaistuin. Ehkä tämän kunniaksi Horus antoi menettämänsä silmän Osirikselle ja piti sen sijaan päässään käärmettä toisena silmänään. Siitä lähtien on Egyptin hallitsijoiden kruunussa ollut käärme kuninkaallisen vallan merkkinä.Horuksella oli hahmoja. Heru-Pakhretin hahmossa hän oli Horus-lapsi jolloin hänet kuvattiin kruunupäiseksi imeväiseksi Tässä versiossa Horus ilmestyi jumalten neuvoston eteen vaatimaan oikeutta isänsä Osiriksen valtaistuimeen. Mutta hänen setänsä Seth vaati kruunua, koska Horus oli avioton.

Lopulta Ala-Egyptistä oleva lehmäjumalatar Neith taivutti neuvoston kannalleen. Tuomion jälkeen auringon jumala Ra loukkaantui, Seth sokaisi Horuksen, ja vain lehmäjumalatar Hathorin painostus esti enemmät väkivaltaisuudet. Lopulta päästiin ratkaisuun Osiriksen vaatimuksesta. Aika erillään Horuksesta, Osiriksen pojasta, oli haukanpäinen auringon jumala Horus. Herakhtyn hahmossa hän oli Taivaanrannan Horus, ja Ra-Herakhtyn hahmossa yhdistettiin itseensä Rahan, suureen auringon jumalaan.

Imhotep


Egyptiläinen oppinut ja Egyptiä 2600-luvulla eKr. hallinneen Zoserin neuvonantaja. Imhotep oli hyvin perehtynyt varsinkin lääkintätaitoon, tähtitieteeseen ja arkkitehtuuriin. Hän oli yksi niitä harvoja ihmisiä, jotka egyptiläiset korottivat jumaliksi. Imhotepin nimi merkitsee sananmukaisesti; Se joka tulee rauhassa.

Tavallisten kuolevaisten jumalaksi julistaminen tapahtuu yleensä pitkään heidän kuolemansa jälkeen. Imhotepin osaksi tuo jumalallinen kunnianosoitus tuli, kun hänen kuolemastaan oli kulunut vain hieman yli tuhat vuotta. Hänen suosionsa oli suurimmillaan niinkin myöhään kuin 600-luvulla eKr. Pyramidien suunnitteleminen oli pääsyy siihen, että otettiin egyptiläisten jumalten joukkoon. Hallitsijat oli aiemmin haudattu kallioon hakattujen pylväiden pohjatiloihin. Luultavasti sellainen kuolemanjälkeinen asumus olisi tyydyttänyt myös Zoseria, ellei Imhotep olisi ehdottanut hänelle maanpäällisen asuinsijan rakentamista. Sakkaraan rakennettu porraspyramidi oli kaikkein ensimmäinen kivestä pystytetty muistomerkkirakennus; siinä on kuusi porrasta ja se kohoaa kuudenkymmenenyhden metrin korkeuteen.

Imhotep kuvataan yleensä papiksi, jolla on paljaaksi ajeltu pää ja joka istuu avoin papyruskäärö sylissään. Hänen tekemänään pidetään pyramidin rakentamista käsittelevää kirjoitusta, josta myöhemmät arkkitehdit ovat ottaneet oppia. Kreikkalaiset samastivat Imhotepin Asklepiokseen, lääkintätaidon jumalaan. Imhotep on esiintynyt myös valkokankaalla Arnold Vosloo nimisen näyttelijän esittämänä kahdessa Muumio nimisessä seikkailuelokuvassa. Niissä hänet kuvattiin pahaksi, kuolleista nousseeksi faraon ylipapiksi, joka halusi muun muassa hallita maailmaa.

Isis

Egyptin äitijumalatar. Isis kuvattiin usein imettämässä Horus-lasta. Kun hänet esitettiin auringonkehrän ja lehmänsarvien kanssa, hänet samastettiin lehmäjumalatar Hathoriin. Isis oli maan jumalan Gebin ja taivaan jumalattaren Nutin tytär, manalan jumalan Osiriksen sisar ja vaimo, apinanpäisen Sethin ja tämän vaimon Nefthysin sisar ja auringon jumalan Horuksen äiti. Kun Osiris tuli Gebin jälkeen Egyptin kuninkaaksi, Isis opetti häntä jauhamaan viljaa, kutomaan ja parantamaan sairauksia. Hänen ansiokseen luetaan myös avioliiton keksiminen. Kun Osiris matkustli sivistämässä muuta maailmaa, Isis pystyi Egyptissä halliten valtakuntaa viisaasti hänen sijaisenaan Kun Osiris oli palaamassa matkoiltaan, hänet tappoi hänen mustasukkainen veljensä Seth.

Isis suri leikkaamalla hiuksensa ja repimällä vaatteensa. Hän etsimään Osiriksen ruumista, joka oli piilotettu kirstuun. Kun Isis löysi Osiriksen, hän elvytti tämän taikakeinoin niin kauaksi aikaa, että ehti tulla raskaaksi. Tästä yhtymisestä syntyi poika Horus, jonka Isis kasvatti joen suiston soilla, jotta Seth ei olisi löytänyt heitä. Isis balsamoi Anubiksen kanssa Osiriksen, mikä oli kaikkien aikojen ensimmäinen balsamointi ja hautajaisrituaalien alku. Isiksen taikuutta pidettiin hyvin tärkeänä Osiriksen maanalaiseen valtakuntaan pääsemiseksi. Jumalattaren valtaisa mahti heijastuu myytissä auringon jumalan Ran vanhuudenhöperyydestä.

Kerrotaan, että kun Isis oli vielä Ran palvelija, hän taivutti isäntänsä paljastamaan salaisen nimen hänelle. Käyttäen hyväksi Ran seniiliyttä Isis keräsi tämän huulilta sylkeä, sekoitti sen multaan ja muovaili siitä käärmeen, jonka hän asetti Ran polulle. Käärme puri Rata ja myrkytti hänet, eikä hän seniiliyttään kyennyt parantamaan itseään. Vain Isis pystyi poistamaan myrkyn ja kivun. Isis neuvoi Rata sanomaan salaisen nimensä väittäen, että nimen jumalallisuus säilytti elämän siinä, joka sen lausui. Kun käärmeen myrkyn vaikutus paheni, Ran oli pakko puhua, ja siten Isis sai osan hänen vallastaan ja vertaansa vailla olevat taitonsa taikuudessa.

Isis on kreikankielinen muunnos egyptiläisestä nimestä Ast. Isiksen palvonta oli hyvin yleistä kreikkalais-roomalaisessa maailmassa, missä hänestä ja Osiriksesta tuli mystisen palvonnan keskushahmoja ennen kristinuskon tuloa. Kreikkalaiset samastivat Isiksen Demeteriin, Heraan ja Afroditeen.

Min

Egyptiläinen mieskuntoisuuden ja synnyttämisen jumala. Kreikkalaiset samastivat hänet Priapokseen, Dionysoksen poikaan. Min kuvattiin yleensä mieheksi, jonka siitin oli jäykistynyt. Hänen päähineessään oli kaksi kookasta sulkaa.

Min oli Egyptin jumalista vanhimpia ja suosituimpia. Hän oli paimentolaisten ja metsästäjien suojelija, ja läntiset autiomaat olivat hänen aluettaan. Hän oli myös hedelmällisyyden jumala, ja aloilleen asettuneet maanviljelijät palvoivat häntä sadonkorjuun aikaan. Näissä palvontamenoissa pappiskulkue kantoi Minille pyhitettyjä kasveja ja farao uhrasi ensimmäisen viljalyhteen ja osoitti kunnioitusta valkealle härälle, Minin pyhälle eläimelle.

Myöhempinä aikoina Minin tehtäväksi jäi pelkästään matkustavaisten suojeleminen. Hänen palvontansa keskus, Koptos tunnettiin karavaanikaupunkina, josta kauppiaat lähtivät autiomaan kauppapaikkoja kohti. Koptoksessa järjestettiin Minin nimissä kilpailuja, mikä oli ainutlaatuista egyptiläisessä uskonnossa.

Nut

Egyptiläinen taivaan jumalatar. Monissa kuvissa hänen vartalonsa on maalattu siniseksi ja koristeltu tähdillä ja hän kumartuu aviomiehensä ja veljensä, maan jumalan Gebin, ylle. Egyptissä auringon päivittäinen matka taivaankannen poikki ja illalla tapahtuva katoaminen antoivat aiheen moniin myytteihin.

Eräässä niistä auringon jumala Ra vihastui Nutin ja tämän veljen Gebin avioliitosta, koska hänelle ei ollut kerrottu tapahtumasta eikä häneltä ollut pyydetty lupaa. Niinpä Ra pakotti parin isän Shun julmasti erottamaan heidät ja myöhemmin päätti, ettei Nut voinut olla kantavana vuoden yhtenäkään kuukautena.

Mutta Thot, jumalallinen kirjuri, sääli Nutia. Hän keksi tammipelin, jota pelasi kuun kanssa. Jos hän voittaisi, hän saisi palkinnoksi kuun valon. Siten Thot voitti tarpeeksi valoa tehdäkseen viisi uutta päivää, jotka eivät olleet virallisessa kalenterissa. Jokaisena näistä päivistä Nut synnytti yhden lapsen - Osiriksen, Sethin, Isiksen, Nefthyksen ja joidenkin myyttien mukaan jopa Horuksen. Toisessa kertomuksessa Ra vaati Nutia nostamaan hänet taivaisiin, koska hän ei halunnut enää jäädä maailmaan, joka oli hänestä epämiellyttävä. Nut otti Ran selkäänsä ja kohottautui, mutta mitä korkeammalle hän kurkotti, sitä enemmän häntä huimasi. Nut olisi kaatunut ja murskautunut, elleivät neljä jumalaa olisi pidelleet paikoillaan hänen jalkojaan ja Seth kannatellut hänen vatsaansa. näistä jumalista tuli taivaan neljä pylvästä, ja Nutin ruumiista tuli taivaankansi, johon Ra kiinnitti tähdet.

Osiris

Muinaisessa Egyptissä kuolleiden hallitsija ja tuomari. palvonta tuli niin suosituksi Niilin laaksossa, että se kilpaili suosiosta auringon jumalan ja faraoiden isän Ran palvonnan kanssa. Osiris kuvattiin joko vihreäksi tai mustaksi parrakkaaksi mieheksi, jolla oli päässään Ylä-Egyptin kruunu ja joka oli kapaloitu muumion tavoin. Kädessään hänellä oli sauva ja varsta, jotka symboloivat hänen valtaansa kuolleisiin nähden, hänen luonnettaan kuolevana ja jälleen virkoavana jumaluutena sekä hänen herruuttaan maanviljelyssä. Hänen henkilökohtaisiin arvonmerkkeihinsä kuului myös päällekkäin asetetut viljalyhteet.

Osiris oli hartaan kunnioituksen kohde, sillä muinaisia egyptiläisiä askarrutti suuresti kuoleman jälkeinen elämä. Häntä palvottiin ikuisuuden valtiaana ja iankaikkisuuden hallitsijana. Pääasiallisesti hänen maineensa johtuu siitä äärimmäisen arvokkaasta avusta, jonka hän soi egyptiläisille balsamointi- ja muumiointirituaaleissa. Vainajien säilyttämistä pidettiin ensiarvoisen tärkeänä kuoleman jälkeisen elämän kannalta.

Osiris seurasi isäänsä Gebiä Egyptin valtaistuimelle tämän luopuessa kruunusta. Puolisokseen hän otti sisarensa Isiksen. Osiriksen ensimmäinen tehtävä hallitsijana oli alamaisten sivistäminen. Hän kielsi kannibalismin, ihmissyönnin, opetti maanmiehiään tekemään maanviljelyssä tarvittavia työkaluja ja viljelemään viinirypäleitä ja vehnää sekä valmistamaan viiniä ja leipomaan leipää. Hän opasti heitä kudonnan taidoissa ja musisoinnissa ja perusti uskonnollisen palvonnan käytännön ja lakijärjestelmän.

Saatuaan Egyptin sivistetyksi Osiris päätti lähteä sivistämään muuta maailmaa. Hallitustehtävät hän jätti Isiksen huoleksi. Monen vuoden kuluttua hän palasi ja havaitsi että kaikki oli hyvin - Isis oli hallinnut hyvin. Mutta Seth kadehti hirvittävästi Osiris -veljensä valtaa ja menestystä ja alkoi pian suunnitella hänen surmaamistaan. Seth kutsui Osiriksen suuriin juhliin, jossa esiteltiin kaunis arkku. Seth lupasi arkun omaksi sille, joka mahtuisi siihen. Hän tarjosi sitä ensiksi Osirikselle. Osiris kiipesikin siihen, mutta heti kun hän oli arkussa, Seth salaliittolaisineen naulasi kannen kiinni ja sinetöi sen sulalla lyijyllä. Yön pimeydessä arkku kuljetettiin joelle ja pudotettiin veteen. Arkku ajelehti merelle ja pysähtyi jonkin ajan kuluttua tamariskipuun juurelle Bybloksessa Foinikiassa. Puu aisti arkun kallisarvoisen sisällön ja kasvoi sen suojaksi sulkien sen runkonsa sisään. Kun Bybloksen kuningas Malcandre tarvitsi pylvään kannattamaan palatsinsa kattoa, hän määrasi tämän tämän suuren rungon kaadettavaksi. Kaadetusta puusta lähti ihmeellisen ihana tuoksu, jonka maine levisi maailman ääriin.

Egyptissä Isis suri Osiriksen menettämistä, mutta kuullessaan puusta hän oitis oivalsi sen merkityksen ja lähti Byblokseen. Malcandre antoi Isikselle puunrungon, josta tämä otti arkun ulos. Isis vei arkun Egyptiin ja kätki sen Niilin suiston rämeisiin. Sitten hän avasi kannen ja yritti palauttaa elämän Osiriksen elottomaan ruumiiseen. Hän onnistuikin pitämään Osiriksen elossa niin kauan, että tämä ehti hedelmöittää hänet. Pian tämän jälkeen Seth metsästeli rämeikössä ja havaitsi arkun. Raivoissaan siitä, että Osiris oli vielä olemassa, Seth leikkeli hänen ruumiinsa neljääntoista palaseen ja sirotteli ne pitkin Egyptiä. Taas Isis lähti etsimään miestään ja kokosi äitinsä Nutin avulla palaset ja elvytti ruumiin lukuun ottamatta sukupuolielimiä - ne olivat kadonneet ikiajoiksi.

Myytin toisen version mukaan Osiris meni jumalten puheille ja häpäisi Sethin. Saatuaan takaisin henkensä, maineensa ja valtaistuimensa Osiris olisi voinut jäädä maan päälle, mutta hän halusi kuolleiden valtakunnan valtiaaksi maanalaiseen maahan, jonka egyptiläiset uskoivat sijaitsevan läntisen taivaanrannan takana.

Isis valmisti Osiriksen matkalle kuolleiden valtakuntaan balsamoimalla hänen ruumiinsa. Tämä oli egyptiläisen balsamointi- ja hautajaisriitin alku. Vainajan ruumiin säilyttämistä pidettiin olennaisen tärkeänä kuoleman jälkeisen elämän kannalta. Kuolleiden uskottiin vierailevan Osiriksen luona pyytämässä päästä hänen maanalaiseen valtakuntaansa ja varmistamassa sielunsa kuolemattomuus. Kunkin anojan sydän punnittiin Osiriksen ja hänen neljänkymmenenkahden virkailijansa edessä tuomion vaa'alla, jonka toisessa vaakakupissa oli totuuden sulka. Anubis punnitsi sydämen, ja jumalallinen kirjuri Thot kirjasi tuloksen.

Saadakseen mahdollisimman hyvän tuomion Osiriksen tuomioistuimessa anojan oli lausuttava taikamanauksia ja vakuutettava viattomuuttaan. Toki oli olemassa myös käytännön keinoja Osiriksen suosion saavuttamiseksi. Palvoja saattoi eläessään käydä Osiriksen palvonnan keskuksessa Abydoksessa viemässä hänen temppeliinsä omistuskirjoituksella varustettuja uhrilahjoja.

Osiriksen ja Sethin kamppailu heijastelee todennäköisesti Ylä- ja Ala-Egyptin eroavuuksia, mutta se voi myös vertauskuvallisesti ilmentää Niilin vuotuisia tulvia ja niiden aiheuttamaa hedelmällisyyttä. Palvojilleen henkilökohtaista pelastusta lupaava elpyvä jumalolento oli niin houkutteleva, että hänen ympärilleen syntyi lahkoja. Osiriksesta ja Isiksestä tuli keskushahmot yhdessä ns. Mysteeriuskonnossa, jotka olivat hyvin suosittuja kreikkalais-roomalaisessa maailmassa ennen kristinuskon tuloa.

Ptah

Egyptin vanhimpia jumalia. Ptahin palvonnan keskus oli Memfisissä. Hänen merkityksensä kohosi Memfisin merkityksen korostuessa, ja hänestä tuli kaikkien taiteiden ja käsityöläisyyden suojelija. Ptah kuvattiin muumioiduksi mieheksi, jolla oli kalju tai sidottu pää ja valtikka kädessään. Aluksi hän oli todennäköisesti hedelmällisyyden jumala niin kuin Min - hänen nimensä liittyy aukkoihin, muun muassa kohtuun. Kun Memfisistä tuli kolmannella vuosituhannella ennen ajanlaskumme alkua Egyptin pääkaupunki, Ptahia palvelevat papit väittivät häntä ikuiseksi jumalaksi, joka ilmensi itseään monin tavoin.

Uskottiin, että Ptah, loi Jumalat, teki heille palvonta istuimet, järjesti heidän uhrinsa ja antoi heille muodon. Ptahista tuli pyhien ja maallisten taiteiden ja käsityötaidon suojelija; hän oli jumalallinen muotoilija, kaikkien esineiden muodon antaja. Ptahin sanottiin tehneen suurenmoisia ihmetekoja. Hänen väitetään pelastaneen Pelusiumin kaupungin Sennacheribin johtamilta assyrialaisilta. Ptah ohjasi rotta-armeijan nakertamaan tiensä hyökkääjien jousien ja kilpikahvojen läpi. Puolustuskyvyttömäksi tehty assyrialaisarmeija joutui näin ollen perääntymään. Kun Memfisin vaikutusvalta sittemmin väheni, Ptah yhdistettiin muihin jumalolentoihin, varsinkin niihin, joilla oli jotain tekemistä vainajien kanssa. Tuolloin hänet tunnettiin Ptah-Sekerinä - Seker oli memfisläisten vainajien muumiojumala. Niin ikään Ptah yhdistettiin Osirikseen, manalan jumalaan. Ptah-Seker-Osiriksena hän yleensä omaksui länkisäärisen kääpiön hahmon.

Ptahin suhde Apis-härkään on jokseenkin hämärä. Apis-härkää palvottiin temppelissä, joka sijaitsi vastapäätä Ptahin temppeliä. Härkä päästettiin päivittäin määrähetkellä vapaaksi temppelinsä pihaan, jotta sen käyttäytymisestä olisi voitu ennustaa tulevia tapahtumia. Apis-härkien annettiin yleensä kuolla vanhuuttaan - kaivauksissa niitä on löydetty kuusikymmentäneljä, kaikki muumioituja. Härkien uskottiin olevan Ptahin inkarnaatioita, ruumiillistumia.
Taiteiden ja käsityöläisyyden jumalana kreikkalaiset samastivat Ptahin seppäjumalaansa Hefaistokseen ja roomalaiset Vulcanukseen.

Ra

Muinaisten egyptiläisten auringon jumala ja Egyptin tärkein. Ra tunnettiin myös Rena; hänen nimensä tarkoittaa todennäköisesti luojaa. Huolimatta suuresta merkityksestään Ralla ei juuri ole omia temppeleitä, sillä hänen palvontansa liittyi kaikkien muidenkin jumalten palvontaan. Egyptissä palvotuista kahdesta pääjumalasta, Rasta ja Osiriksesta, auringon jumala oli tärkeämpi, vaikka henkilökohtaista pelastumista kohtaan tunnettu kiinnostus lisäsi manalan jumalan kannattajajoukkoa. Faraot esiintyivät Ran poikina.

Auringon valta teki selvästikin suuren vaikutuksen egyptiläisiin. Sen päivittäinen matka taivaankannen poikki antoi aiheen moniin vertauskuviin. Aamunkoitossa aurinkoa pidettiin vastasyntyneenä, joka oli juuri putkahtanut ilmoille taivaan jumalattaren Nutin kohdusta, tai vasikkana, jonka taivaiden suurenmoinen lehmä oli synnyttänyt Keskipäivällä aurinko samastettiin lentävään haukkaan tai taivaansinisessä meressä uiskentelevaan alukseen. Hämärän aikaan aurinko oli vanha mies, joka juuri astui alas kuolleiden valtakuntaan kauas läntisen taivaanrannan taakse. Joskus aurinko oli kaiken näkevä silmä, josta loisti tuomion tuli. Mutta kenties omalaatuisin vertauskuva oli suurikokoinen lantakuoriainen, pyhä pillerinpyörittäjä, joka työnsi edellään auringon tulipalloa samalla tavalla kuin se maassa työntää edellään lantapalloa.

Heliopoliista peräisin olevassa luomismyytissä Ra ilmaantui Atumina alkuvedestä, hedelmöitti itsensä ja synnytti ensimmäisen jumalallisen pariskunnan: ilman jumalan Shun ja kosteuden jumalattaren Tefnutin. Heidän liitostaan syntyi maan jumala Geb ja taivaan jumalatar Nut, jotka ovat Osiriksen, Isiksen, Sethin ja Nefthysin vanhemmat. Ran arkkivihollinen oli Aapep-käärme - kreikkalaisilla Apofis, joka yritti hyökätä hänen kimppuunsa yöllä, kun auringon jumalan laiva purjehti manalan halki itään. Aapep oli egyptiläinen vastine babylonialaiselle kaaoksen lohikäärmeelle Tiamatille. Taikuus kuului olennaisesti egyptiläisten uskontoon. Rata autettiin loitsuseremonioin hänen joka yö jatkuvissa taisteluissaan Aapepia vastaan, joka uskalsi nostattaa myrskypilviä pimentämään valoa jopa auringonnousun jälkeenkin. Rituaaliin kuului tuhota Aapepin kuva, joka esitti joko krokotiilia tai käärmettä. Tämä kuva tehtiin vahasta ja Aapepin nimi kaiverrettiin siihen vihreällä musteella. Sitten kuva käärittiin kuin muumio papyrukseen, sitä häväistiin ja se hakattiin palasiksi ja palaset siroteltiin maahan.

Vanhuudenhöperyyttään Ra joutui antamaan Isikselle osan taikavoimistaan paljastamalla hänelle salaisen nimensä - se joka tiesi nimen, omasi taikavoiman. Niin ikään hän valtuutti lehmäjumalatar Hathorin tuhoamaan häntä solvanneet ihmiset.

Sekhmet

Egyptiläisessä jumalaistarustossa Memfisin pääjumalan Ptahin leijonanpäinen vaimo. Sekhmet oli sodan jumalatar; hänen nimensä tarkoittaa voimakasta. Sekhmet yhdistettiin tavallisesti auringon tuhoavaan voimaan, aurinkosilmään, joka polttaa ja tuomitsee. Aina kun lehmäjumalatar Hathor raivostui, hänet samastettiin Sekhmetiin. Esimerkkinä on myytti Hathorin raivoamisesta maan päällä. Auringon jumala Ra oli kovin vihainen, koska eräät ihmiset eivät osoittaneet hänelle tarpeeksi kunnioitusta, joten hän määräsi Hathorin tuhoamaan nämä ihmiset.

Mylvivänä ja verenhimoisena Hathor noudatti määräystä Sekhmetin hahmossa niin tehokkaasti, että Ran oli keskeytettävä järjetön teurastus. Sekhmet oli säälimätön vastustaja taistelukentällä. Hänessä henkilöityi leijonan voima ja rohkeus, ja hän iloitsi jokaisesta saaliista, joka joutui hänen kynsiinsä. Sota oli poliittinen asia toisella esikristillisellä vuosituhannella, kun Egyptin valtakunta laajeni nykyisten Syyrian, Palestiinan, Libyan, Etiopian, Sudanin alueille. Myöhempinä aikoina egyptiläisistä on varmaan tuntunut, että Sekhmet metsästi heidän vihollistensa kanssa, sillä he vuorostaan joutuivat assyrialaisten, persialaisten, kreikkalaisten ja roomalaisten uhriksi.

Joskus Sekhmet sulautui kissanpäiseen jumalattareen Bastetiin, joka liittyi kuuhun. Tämä yhteys voi johtua siitä, että kissan silmät loistavat pimeässä samalla tavalla kuin kuu. Sekhmet ja Bastet tuhosivat yhdessä tulella myrskykäärme Aapepin, kun hän uskaltautui nostamaan suunnattoman suuren päänsä Rata vastaan. Sekhmet ja Bastet liittyivät kiinteästi Mutiin korppikotkajumalattareen, Amon-Ran vaimoon.

Serapis

Egyptin kansallisjumala makedonialaisten miehitysten aikana (305-30 eKr.). Serapiksen toi Egyptiin valtakunnan ensimmäinen kreikkalainen hallitsija, Ptolemaios I Soter, pelastaja, joka halusi yhdistää egyptiläisen ja kreikkalaisen jumalaistaruston. Serapis kuvattiin kiharahiuksiseksi, parrakkaaksi mieheksi, jolla oli päässään viljamitta hedelmällisyyden vertauskuvana. Hänen jalkojensa juuressa joskus oleva koira oli merkkinä hänen yhteydestään manalaan. Serapiksen uskotaan saaneen alkunsa Ptolemaioksen näkemästä unesta, jossa kuningas johdatettiin löytämään Vähä-Aasian pohjoisosassa sijaitsevan Sinopeen kätketyn patsaan. Patsas löytyi ja se todettiin Serapikseksi. Se sijoitettiin Aleksandriaan sitä varten rakennettuun temppeliin, Serapeumiin. Temppeli kohosi kaupungin ylle sata askelta korkealta perustaltaan.

Serapiksen palvonnan järjestäminen oli selvästi kuninkaallinen aloite, jolla pyrittiin yhdistämään kreikkalaisten ja egyptiläisten uskonnolliset perinteet. Ehkä Ptolemaioksella oli mielessään kaksi tapahtumaa merkittävän edeltäjänsä, Aleksanteri Suuren elämästä. Kun Aleksanteri oli vuonna 331 eKr. perustanut Aleksandrian, hän kulki Libyan autiomaan halki Siwan oraakkelin luo, jossa häntä tervehdittiin Egyptin kansallisjumalan Amonin poikana. Mutta maatessaan kahdeksan vuotta myöhemmin kuolemaisillaan Babylonissa Aleksanteri ei rukoillut muita jumalia kuin Serapista. On väitetty, että tämä Serapis oli itse asiassa paikallinen babylonialainen jumalolento, mutta kun Aleksanteri lausui hänen nimensä, siitä tuli kuuluisa kaikkialla.

Egyptissä Serapikseen sulautui aineksia Osir-Apiksesta; kuolleesta härästä Osiriksesta. Apis oli Memfisin pyhä härkä, josta tuli kuollessaan Osiris. Osir-Apiksena Serapis sai voimaa manalan jumalolentona, joka oli kohtalon yläpuolella. Hänen väitettiin pystyvän ihmeparantamiseen, mikä houkutteli joukoittain sairaita pyhiinvaeltajia Aleksandriaan. Serapis nautti suurta vaikutusvaltaa parantajana roomalaisten keskuudessa, kunnes Osiriksen vaimo jumalatar Isis syrjäytti hänen palvontansa. Serapiksen suurenmoinen temppeli Serapeum tuhoutui tulipalossa vuonna 391 kristittyjen ja pakanoiden välisessä mellakassa.

Seth

Egyptiläisten manalan jumalan Osiriksen veli ja vihollinen. Seth oli myrskyn jumala Ylä-Egyptissä, ja joskus häntä pidettiin pahan ruumiillistumana. Seth omaksui eläimen, luultavasti apinan tai sian, hahmon. Hänellä oli pitkät jalat, pitkät ja leveät korvat ja lyhyt, pystyhäntä. Myyttisessä tarustossa, joka kuvaa Osiriksen kuolemaa ja ylösnousemusta, Sethillä on leppymättömän vastustajan osa. Sethin veljeään kohtaan tunteman ehtymättömän vihan syynä oli kateus. Seth halusi hallitsijaksi Osiriksen paikalle, syöksi hänet valtaistuimelta ja heitti arkkuun suljettuna Niiliin.

Kun jumalatar Isis löysi ruumiin, Seth leikkeli sen neljääntoista palaseen, jotka hän sirotteli ympäriinsä. Seth oli niin luottavainen asemaansa, ettei häntä vaivannut, vaikka hänen vaimonsa Nefthys hylkäsi hänet ja meni surevan Isiksen puolelle melkein kaikkien muiden jumalten kanssa. Siksi Seth olikin kauhuissaan, kun määrätietoinen Isis pystyi keräämään miehensä kappaleet ja elvyttämään hänet sekä lisäksi hedelmöitymään ja synnyttämään Osirikselle pojan isän kuoleman jälkeen. Poika Horus taisteli Sethiä vastaan kostaakseen isänsä kuoleman. Heidän välillään käytiin pitkällinen taistelu, joka päätyi Sethin kuohitsemiseen ja kuolemaan. Sethin ja Horuksen katkeran taistelun pohjalla saattoi olla kahdenlaisten palvontamenojen välinen historiallinen kilpailutilanne.

Kreikkalaiset samastivat Sethin Tyfoniin, satapäiseen hirviöön, joka uskalsi kyseenalaistaa Zeuksen valta-aseman ja haastaa tämän taisteluun.

Thot

Kaikkia egyptiläisiä vainajia odotti pelottava koe heidän astuessaan toiseen maailmaan: He näkivät tuonpuoleisessa suuren jumalan Osiriksen istumassa hienolla kultaisella valtaistuimellaan, päässään kaksisulkainen Atef-kruunu. Hänen vasemmalla puolellaan oli suuri jumala Anubis, oikealla suuri jumala Thot, vasemmalla sivustalla taas Amentetin neuvoston jumalat ja oikealla heidän eteensä oli pystytetty vaaka, jossa he punnitsivat vainajien rikkomuksia ja ansioita.

Suuri jumala Thot toimi kirjurina, kun Anubis puhutteli heitä. Syytetyt jaettiin maallisten tekojensa mukaisesti kolmeen eri ryhmään: Vainajat joiden rikkomukset olivat ansioita runsaammat jätettiin hirviömäisen Am-mut –sekasikiön saaliiksi, kun taas vainajat joiden ansiot painoivat rikkomuksia enemmän, pääsivät Amentetin neuvoston jumalien joukkoon. Vainaja, jonka rikkomukset ja ansiot kävivät vaakakupissa tasoihin, sai mennä amuletein koristettuna Osiris-Sokariksen palvelukseen.
Egyptiläiset uskoivat kuitenkin siihen, että vain hyvin harvat heistä saattoivat astua ylimmän tuomarin eteen täysin synnittöminä. Heidän oli siis yritettävä suostutella hautakirjoitustensa avittamana jumalia pyyhkimään pois heidän pahat tekonsa ja puhdistamaan heidät synneistä. Kuolleiden kirjan 125. luku on laadittu juuri sitä varten, että syntiset voisivat sen avulla vapautua rikkomuksistaan. Egyptiläisillä oli usein tapana kopioida se papyrukseen, joka asetettiin arkkuun muumion jalkojen väliin.

Egyptiläisten tuonpuoleista oikeudenkäyntisalia nimitetään tuntemattomasta syystä molempien totuuksien saliksi. Pellavavaatteeseen pukeutunut vainaja astui sisään Anubiksen saattelemana. Keskellä salia oli suuri vaaka, jossa punnittiin vainajan rikkomukset ja ansiot. Vainaja tervehti tuomariaan ja kaikkia niitä neljääkymmentäkahta jumalaa, joille hän kullekin yksitellen esitti viattomuutensa osoituksena luettelon niistä asioista, joita hän ei ollut tehnyt.

Saatujen todistelujen jälkeen oli enää tehtävä käytännölliset johtopäätökset. Toiseen vaakakuppiin pantiin tutkittavan sydän ja toiseen pieni totuuden jumalattaren patsas. Mutta, jos sydän ryhtyi puhumaan omistajaansa vastaan oli Kuolleiden kirjan 30. lukuun laadittu vainajaa suojeleva rukous, jonka mahdollisen manauksen jälkeen sydän kuunteli vaitonaisena molempia syyttömyydenvakuutuksia.

Tulos oli nyt ehdottoman luotettava ja Anubis pysäytti vaa'an heiluvan liikkeen. Vaakakupit olivat tasapainossa, kun Thot kirjoitti punnituksen tulokset samalla julistaen kokelaan selviytyneen voittajana: Hän oli 'maa kheru' ja ääneltään vilpitön. Osiriksen valtakunta sai siis jälleen uuden alamaisen hirviön jäädessä odottamaan seuraavaa syntistä, hävinnyttä uhriaan.
Itse Osiris oli Isiksen aviomies ja veli, joka syntyi myytin mukaan viidestä lisäpäivästä ensimmäisenä. Muinaisten egyptiläisten uskomuksen mukaan Osiris oli yksi ja hänen hallitsemansa taivaallinen valtakunta lopullinen päämäärä. Onneton oli sellaisen vainajan kohtalo, joka päätyi hirviön polttavaaan kitaan pahojen tekojensa ja epäonnistumisiensa seurauksena.

Back to home... Something about us... My  favorites and interested... Send me some e-mail... Even I don't know myself, What is going to be inside this page... Search in net...